torstai 28. helmikuuta 2008

Tuoreita Leca-harkkoja ja uupuneita Mersuja

Katselin eilen ihmeissäni, kun paikalliset rakennusmiehet valmistivat sementtiharkkoja. Sementtiä, vähän vettä ja joen pohjasta otettua hiekkaa sekoitettiin asfaltilla, laitettiin muottiin ja kaadettiin aurinkoon kuivumaan. Kätevää. Kaikki rakennukset on tehty tähän tyyliin tehdyistä harkoista. Joen varrella näkee pienyritystoimintaa, yhdessä kohtaa kaverit kaivaa hiekkaa joenpohjasta, joka siirretään tien varteen kuorma-autoilla. Joen varressa on useampia porukoita, jotka valmistaa ja myy harkkoja. Rakennusala on täällä aikas kuumana. Muut länsimaalaiset syyttää MONUC:a tästäkin. Eli vuokrat on nousseet koviksi ja raha virtaa ulkomaille.

Aamuruuhka oli paha. Neda lähti asunnolta klo 7.00 ja oli 9.00 toimistolla. Minä käytin pikkuteitä, lähtien klo 8.00 ja olin toimistolla 8.30. Viimeaikaisten sateiden vuoksi teillä oli aikamoisia vesilätäköitä, tai ei niitä enään voi lätäköiksi sanoa enämpi pieniä lampareita. Yhteen sellaiseen oli uuvahtanut vanha Mese ja se tukki sitten koko tien. Varsinkin kun toisen kaistan tukki kaveri, joka ei uskaltautunut ohittaan. Sillä oli varmaan mielessä sama kohtalo kuin mersumiehellä. Minä sitten ohitin oikealta. Paikallinen avusti sen verran, että käänsi peilin sisään ja mahduin siitä juuri ja juuri ohi. Toinen paikallinen näytti käsimerkein, että nyt pojan Land Cruiseri kaatuu samaan lammikkoon, ei kaatunut.

Väärennetyt dollarit aiheuttaa ruuhkaa palkanmaksussa, kun kaikki tarkistaa setelinsä Intranetissä annettujen ohjeiden mukaan. Tämän taustalla lienee se, että pankkihenkilöt ujuttaa oikeiden satasten joukkoon vääriä. Tähän mennessä päivärahat on aina maksettu uusilla peräkkäisillä numeroilla varustetuilla seteleillä. No eipä ollut yhtään väärää. Sen sijaan kerran sain vaihdossa väärän, jonka tennisvalmentaja hylkäsi. Maksoin sillä sitte samassa kaupassa, josta sen sain. Näin se käy.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eiliseen liittyen:

"Me elämme, kuten uneksimme, yksin"

Pimeyden sydämestä (Jarkolta on jäänyt kuulematta Tervakosken lukion äidinkielen tunnilla, että "yhteen sydämeen mahtuu vain yksi ämmä", haa!)

Conradin kirjaa on selitetty pitkin ja poikin viimeiset reilut sata vuotta. Osa pitää sitä rasistisena, osa mystisenä, osa imperialistisena, osa silkkana kauhuna - siinäpä se, hyvä kirja synnyttää monia tulkintoja. Useimmat afrikkalaiset pitävät sitä huonona ja rasistisena. Osaltaan elokuva (Ilmestyskirja Nyt) on tuonut lukukokemuksiin uusia vivahteita, sellaisiakin, joita kirjassa ehkä vain uneksii olevan. Mutta, olemme yksin, yksin itsemme kanssa ja siksi jokainen tulkinta on oikeutettu. Kohti pimeyttä, kohti itseä.

Jari

Jarko Laine kirjoitti...

Muistan sen verran lehtori Niskakosken tunneista, ettei siellä paljon sydämiä laskettu. Mielestäni viime aikaiset tapahtumat mäkimaajoukkesta osoittaa, että Conradit on luettu. Harri Olli toteaa TV:ssä "Jokainen elää itteänsä varten"

Anonyymi kirjoitti...

Mystiseksi sen sijaan jäi Nykäsen ohje Ollille: "Hauskanpitoon tarvitaan enemmän kuin 100 euroa"

Jari

Jarko Laine kirjoitti...

Matti on suuri mystikko. Harri Olli tarvitsee enemmän evästystä. Pimeyden sydän ei välttämättä aukene ihan ensimmäisellä lukukerralla, mutta jo nyt siitä löytyy ainakin nuo näkökulmat, jotka mainitsit ensimmäisessä kommentissa.