perjantai 8. helmikuuta 2008

Sataa hiljaa ropisee

Eilen illalla tuli yön pimeydessä vastaan Länstrafikenin bussi linjalla 488. Se mikä siitä tekee harvinaisen on, että se on yksi noin kolmesta bussista mitä on tullut vastaan. Kaksi muuta on intialaisia. No joka tapauksessa ruotsalaisilla on aika roheet linjat. Toinen vaihtoehto on, että tää on taas niitä ruotsalaisten bussilla Afrikkaan matkoja.

Aamuinen rankkasade tyhjensi kadut. Jäin ihmettelemään yhtä kaveria joka pomppi tien yli yhdellä jalalla pitäen kenkää toisessa kädessä. En oikein löydä selitystä, tai olisko toisessa reikä joten sitä ei kannattanut suojella. Töihin pääsi kymmenessä minuutissa kun muuten siihen seitsemän jälkeen menee noin puolituntia. Vidar oli muuten eilen koko päivän innoissaan kun näytin sille oikotien, joka parhaassa tapauksessa säästää tunnin, mutta muutenkin noin parikymmentä minuuttia aamulla. Harmi, ettei tarvittu nelivetoa. Olin vähän mainostanut, että siinä on pätkä jossa saattaa sitä tarvita. Kattiakanssa, joku oli fiksannut paikan. No ei siinä kauaa mene kun se on samassa kunnossa kun aiemmin. Täällä on tapana korjata asioita siten että ongelman ydintä ei poisteta ainoastaan sen aiheuttamat vahingot.

Huono homma kun on työhuoneessa jääkaappi. Siellä tulee säilytettyä kaikenlaista välipalatarvesainetta ja ne ei tunnut olevan säilyväistä sorttia. Täällä on muuten lähes kaikissa huoneissa jääkaappi siltä varalta, että joudutaan asustaan työpaikalla rähinän sattuessa. Ne on joskus asustaneet jopa neljä päivää näissä parakeissa.

Sitten täytyy vielä haukkua yksi hyönteismyrkky. Älkää hyvät ihmiset ostako italialaista STOP -merkkistä tuotetta. Sateen jälkeen työhuoneeseen punkesi puolenkymmentä "malaria"hyttystä ja minä niitä ruiskimaan STOP:lla. Ainoa, joka huoneesta lähti olin minä. Kaikki jäimme henkiin. Kyllä tässä kaipaa Papualla hyväksi havaittua Mortein:ia.

Ei kommentteja: