perjantai 25. huhtikuuta 2008

Musta magia jatkuu

Tarina on saanut jatkoa. Ranskan opettaja kertoi, että Kinshassa muutamat miehet kulkevat pidellen sukukalleuksistaan kädellä kiinni kutistamisen pelossa. Uskokaa pois se on totta. Ei mikään tavaton näky, että mies kulkee toinen käsi haruksissa keskellä kaupunkia. Kerrotaan myös, että jotkut miehet laittavat Raamatun haarojen väliin suojellakseen taikuudelta.

MONUC:n kaveri, jota epäiltiin taikuuden harrastamisesta pidätettiin yhdessä uhrin kanssa. MONUC:n turvamiehet saivat miehen kuitenkin ulos luvaten, että kaveri on myöhemmin käytettävissä kuulusteluihin tarpeen niin vaatiessa. Lopullisen vapautuksen kaveri sai kun poliisit tarkistivat rikoksen kohteen todeten sen normaaliksi.

Tähän liittyy myös sellainen uskomus, että rikoksen uhri ei itse taikuutta huomaa tapahtuneen, mutta ulkopuoliset sen näkevät. Joskohan jossain jo on asiaan liittyviä tarkistuspisteitä?

Tämä ei muuten ole loppujen lopuksi leikin asia näillä tantereilla. Ghanassa joku vuosi takaperin pahoinpideltiin saman asian tiimoilta 12 miestä kuoliaaksi.

torstai 24. huhtikuuta 2008

Musta magiaa

Kongon poliisi on pidättänyt 13 poppamiestä, joita syytetään mustan magian käytöstä miesten penisten kutistamiseen, varastamiseen tai kyvyttömyyden aiheuttamiseen. Tätä edelsi poppamiesten lynkkausyritys. 14 uhria, jotka myös ovat poliisin suojissa, väittävät poppamiesten koskattaneen heitä aiheuttaen miehisen kalleuden häviämisen tai kutistumisen. Uhrit väittävät poppamiesten pyrkivän rahastamaan parantamisella. Kinshasan poliisipäällikkö suosittelee mahdollisia uhreja ennen rikosilmoituksen tekoa menemään kotiin testaamaan, josko se peli vielä kuitenkin toimisi.

Reutersin artikkelin mukaan (http://africa.reuters.com/country/CD/news/usnL22903232.html) noituus olisi peräisin Bas-Kongon separatisteilta, kostona hallituksen hyökkäykselle sitä vastaan. Eilen oli tosin paikallisessa TV:ssa haastateltu syytettyä, joka sanoi saaneensa kultaisen sormuksen MONUC:ssa työskentelevältä henkilöltä rahan ansaitsemistarkoituksessa. Radio-ohjelmiin soittaneet ihmiset ovatkin varoittaneet ihmisiä välttämään kosketusta taksissa kanssamatkustajiin, joilla on kultainen sormus.

MONUC-sanasta on muuten paikallisessa kielenkäytössä tullut synonyymi tyhmälle. Tämä juontaa juurensa tosiasiaan, että monet MONUC:n työntekijät eivät puhu ranskaa, joten kielitaidottomuus on muuttunut tyhmyydeksi ja niin muodoin yleisilmaukseksi.

Haa MONUC!

perjantai 18. huhtikuuta 2008

Normipäivä

7.00 Herätys, puuro ja kahvi valmistumaan. Pesulle.
7.15 Tietokoneelta YLEX päälle ja aamunuutiset Hesarin & Yle:n nettisivulta
8.00 Toimistolle
8.30 Sähköpostit
9.45 Tuplaespresso cafeteriassa
10.15 Juoksevien asioiden hoitoa
12.30 Ranskan tunti
14.00 Lounas cafeteriassa, salaatti tai kanaa ja riisiä
14.30 Haastatteluja, kokouksia, asiakkaita ja muuta sälää
17.30 Tennis
19.00 Kauppaan ja kämpille suihkuun
20.00 Teetä leipää tai nuudeleita. Uutiset, joko televisiosta tai netistä
21.00 Musiikit soimaan ja kirja käteen
22.30 Nukkumaan

tiistai 15. huhtikuuta 2008

Sattumuksia ja tapahtumia

Ugandan ja Kongon rajalla romahti eilen silta. 20 metriä pitkä silta sanoi sopimuksensa irti 75 vuoden palvelun jälkeen. Ylikuormassa ollut puutavaraa kuljettanut rekka oli sen viimeinen käyttäjä. Kunnossapitoa silta ei ollut saanut sitten rakentamisen.



Tänään puolen päivän jälkeen Goma:ssa on Hewa Bora:n lentokone epäonnistunut nousussa ja tippunut keskelle Gomaa. Tämän hetken tietojen mukaan noin 120 ihmistä on kuollut. Hewa Bora on paikallinen kaupallinen lentoyhtiö.



Eilen siis tuo 120 menehtyneen huhu. Tänään on tullut lisää erilaisia lukuja väliltä 20-70 ja 110 loukkaantunutta. Aika räsähdys joka tapauksessa.

Kenen joukoissa seisot?

Helposti kuvittelisi, että Itä-Kongon sotatilassa olisi kyse yksinkertaisesta kahakasta, valtaapitävät vastaan kapinalliset. Näin ei tosiaan ole. Konfliktin ytimessä on kaksi suurempaa aseistettua joukkoa sekä hallituksen joukot, näiden lisäksi mukana on useampia pienempiä aseistettuja ryhmittymiä. Mikään näistä ryhmistä ei ole puhtaita pulmusia; kaikilla on lapsisotilaita rivissä ja kaikki syyllistyvät raiskauksiin ja kidutuksiin. Selkkaukset taustalla on hyvin vahvasti edelleen Ruandan kansanmurhan jälkimainingit ja Hutu-Tutsi vastakkain asettelu. Suurimpana syynä kuitenkin luonnonvarat kuten kupari, kulta, timantit ja coltan. Coltan on suomalaisittain mielenkiintoinen raaka-aine, sillä Nokia lienee yksi maailman johtavia coltanin käyttäjiä. Matkapuhelinten valmistuksessa käytettävästä Coltanista 80% tulee Kongosta, etenkin itäosasta. Kysynnän kasvaessa myös hinta ja siten kiinnostus siihen on kasvanut huimasti.

FARDC on hallituksen armeija. Voisi luulla etenkin kun YK heitä tulee, että se olisi osapuolista rehdein ja homogeenisin. Näin ei suinkaan ole. Hallituksen, kuin myös muiden osapuolten, joukoissa on osastoja muista eronneista. Normaalia on myös, että siitä eroaa ryhmittymiä liittyäkseen muihin joukkoihin. Joukkueen vaihto on vähän kuin urheilussa, se joka eniten maksaa sen jengissä skulataan.

Tällä hetkellä hallituksen joukoista (FARDC) eronnut Nkunda ja hänen CNDP taistelee muita kolmea armeijaa vastaan. CNDP, vapaasti suomennettuna Kansalaisten puolustuksen kansallinen kongressi, on vahvasti Kongon Tutsien asuttamalla alueella. Heidän agendan pääkohta on Tutsien puolustaminen Hutujen Interahamwea vastaan. Nykyisin taitaa etusijalla olla enemmän talodelliset seikat kuten kaivokset ja huumekauppa.

CNDP:tä vastaan sotii hutupohjainen FDLR (suom. Ruandan demokraattinen vapautusarmeija) , jonka ytimen muodostaa pieni joukko Ruandan ex-kansanmurhaajia. FDLR:lle on tyypillistä natsimainen ylemmyys ja hallitsemiensa alueiden väestön vahva dominointi & terrori. FDLR kävi alkuun sotaa myös Ruandan hallituksen joukkoja vastaan, mutta se on tällä hetkellä hyvin minimaalista. Jonkin verran on käyty neuvotteluja FDLR:n joukkojen kotiuttamisesta takaisin Ruandaan. Ruanda ei kuitenkaan ole suostunut antamaan turvatakuita entisille kansanmurhaajille, joten tilanne on siltä osin edelleen ongelmallinen.

Neljäs joukkio on Mayi-Mayi. Se on useiden pienempien itsenäisten traditionaalisten sotajoukkojen yhteisnimitys. Näiden joukkojen yhteenliittymä on puolestaan PARECO, suomeksi Isänmaallisten kongolaisten vastarintaliikkeiden liitto. Mayi tarkoitta muuten swahiliksi vettä, jolla tässä yhteydessä viitataan veden tärkeyteen heidän rituaalissa, joka tekee taistelijat immuuneiksi luoteja vastaan. Yhden Mayi-Mayi johtajan nimi on Ngamba Dola eli Lisää Dollareita. Kummallista, koska heidän ohjelmansa on vastustaa ulkomaisia joukkoja ja Tutsi-valtion muodostamista Kongosssa.

Näiden neljän lisäksi on siis olemassa pienempiä asellisia rymittymiä, joilla ei oikeastaan ole selvää poliittista päämäärää. Enämpi taitaa olla kyse siis rosvojoukoista. Pienemmät rymittymät ovat usein erkaantuneet ilmeisesti taloudellisista syistä isommista.

Vaikka FARDC, FDLR ja PARECO tekevät yhteistyötä Nkundan CNDP:tä vastaan tiedetään niiden paikka paikoin taistelevan myös toisiaan vastaan. Kaiken kukkuraksi eri ryhmittymillä on sisäisiä taisteluita. Aika soppa.

Tästä jäi vielä mainitsematta Herran Vastarinta Armeija LRA, joka taistelee Ugandan hallitusta vastaan. Osa joukoista on myös Kongossa. FARDC käy siis myös sotaa LRA:ta vastaan, joka terrorisoi kongolaisia koillisosissa.

keskiviikko 9. huhtikuuta 2008

Uraputkessa

Ura YK:lla etenee huikeaa vauhtia. 5 kuukauden jälkeen olen nyt Insinööriosaston vt. johtaja. Osastolla on lähes 400 työntekijää, eli se on suurempi kuin YK:n pienemmät missiot. En tiedä vielä mitä itse asiassa teen tämän toivottavasti vain viikon kestävän tuurauksen ajan, todennäköisesti en mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Toivottavasti kukaan ei tule kysymään vedenpuhdistamojen toiminnasta, sähkötekniikasta tai yleensäkään mitään insinööriasiaa.

Kinshassa on viime aikoina ryöstelty erityisesti YK:n työntekijöitä. Poliiseina esiintyvät miehet kaappaavat aseella uhaten, vievät ajelulle ja varastavat rahat ja arvoesineet. Tätä tapahtuu etenkin alueilla, joissa meidän on tapana käydä lenkillä, ravintolassa tai kaupoilla. Mene ja tiedä miten paljon tuo on juuri suunnattu meihin, koska kuulin Bukavussa yhdeltä saksalais-suomalaiselta valokuvaajalta, että hänet oli ryöstetty juuri samalla menetelmällä. Tarkkana saa siis olla. Tosin edelleen ihmettelen ihmisiä, jotka kulkevat täällä useita tuhansia dollareita taskussaan.

lauantai 5. huhtikuuta 2008

Käsiaseita ja haamuja

Ainaista henkilöstö vajetta paikkaamaan olen yrittänyt palkata GIS-konsulttia. Saimme tehtävään sitten lopulta yhden hyväksyttävän tarjouksen amerikkalaiselta konsulttiyritykseltä. Viime aikoina olen vaihdellut meilejä kaverin kanssa. Paras kysymys tähän mennessä, normaalien asumiseen ja olemiseen liittyvien ohella, oli "Onko Kinshasassa syytä hankkia käsiase ?". Mitäpä tuohon voi sanoa. Itse asiassa ajattelin, että siitä ei ole paljon apua kun vastapuolella on rynnäkkökiväärit ja konepistoolit, eli käsiaseesta ei paljon apuja siinä tohinassa sitten ole. En kuitenkaan kehottanut hankkimaan mitään noista. Tosin luottamus YK:n turvallisusyksikön kykyyn suojella meitä hädän hetkellä on menossa todella pieneksi, sama koskee muuten meidän terveydenhuoltoa. Monikulttuurisuudessa on tietty hyvät puolensa, mutta eittämättä ihmiselle joka on tottunut Suomen järjestelmiin monen asian tola on hieman eri kuin jollekulle joka tulee vaikkapa Nigeriasta tai Nepalista.

Luin loman aikana erittäin mielenkiintoisen kirjan - King Leopold's Ghost (Kuningas Leopoldin haamu). Se kertoo miten Belgian Kuningas hankki tutkimusmatkailija Tri Livingstonen löytäjän H. M. Stanleyn avulla Kongon yksityiseen omistukseen humanitäärisillä perusteilla. Todellisuudessa 30 vuoden ajan Kuningas piti Kongoa hirmuvallan ja totalitäärisen terrorin alla, jonka aikana kuoli noin 10 miljoonaa ihmistä. Karmeeta tarinaa, siitä miten raakakumia ja norsuunluuta hankkittiin länsimaiden kasvavaan tarpeeseen. Ja sitten kun asiasta tuli skandaali hän myi Kongon Belgialle. Huonoa tsäkää Kongolaisilla on riittänyt siis alkuvaiheista asti.

Hupaisa sattuma tapahtui Nairobin lentokentällä. Päivi huomasi Sikhi-miehen, jolla oli käsimatkatavarana posliininen WC-pönttö. Ei keritty tarkistaan oliko kyseessä Arabia:n klassinen malli. Eipä ole tuollaistakaan aiemmin tullut nähtyä.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2008

Jambo Muzungut !

Loma on vietetty ja paluu "arkeen" on alkanut vauhdikkaasti. Päivi saapui kalabaliikin saattelemana Kinshasaan kiirastorstaina kolmisen tuntia aikataulusta myöhässä. Pienimuotoinen mellakka Brysselissä lentokoneen lähtiessä ei suinkaan liittynyt maataloustukiaisiin vaan pikemminkin karkoitetun henkilön oikeuksiin matkustaa ilman käsirautoja.

Kinshasassa Päivi sai nopean johdannon paikalliseen kulttuuriin, bonobot katsottiin ja niin pois päin. Pääsiäisen jälken matka jatkuikin yllättäen Mombasaan Nairobin parin laskeutumisyrityksen jälkeen. Ukkosmyrsky laittoi meidät kiertoreitille rannikolle, josta kuitenkin palattiin Nairobiin. Yllätykseksi ehdimme Zanzibarin koneeseen ja illalla oltiinkin sitten jo Stone Town:ssa nälkäisinä kuten aina. Pikainen kierros kaupungilla vahvisti ettei ruokaa enään klo 23 jälkeen saa. Mutta hotellin avulias yövahti kävi hakemassa parit pizzat, ja niin söimme myöhäisen illallisen kattoterassilla. Seuraavana päivänä jatkoimme Pongwie Beach Resortiin, jossa löhöilimme viisi päivää. Loistava paikka, hyvä ruoka ja upeat maisemat.

Paluumatkalla poikkesimme taas Stone Towniin, piipahdimme orjamarkkinapaikalla ja niin pois päin. Aamulla herätys 4.15 ja taksi lentokentälle, huomataksemme, että lento oli myöhäistetty lähtemään 9.00. Aika sotkuhan se oli. No eipä siinä kun pääsimme Nairobiin olikin sitten selvää, että saimme viettää ylimääräisen lomapäivän Nairobissa Kenyan Airwaysin piikkiin. Hyvä niin, tulipahan tutustuttua edes vähän Nairobiin.

Paluu Kinshasaan menikin sitten suunnitelmien mukaan, jos täällä nyt mikään ihan silleen menee. Normaalia sekoilua passintarkastuksessa ja matkatavaroiden saapumisessa.

Iltapäivällä juutuimme ruuhkaan matkalla lentokentälle ja piti käyttää nelivetoa sekä koko tiealuetta, että Päivi kerkesi lennolleen. Ja niin siinä kävi, vaikka meinasi usko loppua, etenkin siinä vaiheessa kun kuorma-auto törmäsi sivupeiliin. Mutta Hakuna Matata!